Meidän perheen motto on että jokaisen perhe on paras sellaisena kuin on. Laitetaan kaikki yksi käsi yhteen ja lauletaan että meidän perhe on paras ja tärkein, meille. Kyllä voitte kuulla tässä pieniä kaikuja toisen äidin joukkueurheilu harrastuksesta lapsuudesta, mutta meille on tärkeää rakentaa positiivista perhekuvaa lapsille eräänlaisena meidän omana joukkueena. Tietenkään oma perhe ei valitettavasti ole kaikille lapsille se paras paikka maailmassa. Meidän lapset ovat kuitenkin vielä niin pieniä että asiaa on vasta sivuttu hyvin lapsentasoisesti ja näiden pohdintojen aika on myöhemmin. Yleensä jutellaan siitä kuinka sillä ja sillä lapsella on sellainen ja sellainen perhe. Meidänkin lähipiiriin kuuluu niin monenlaisia perheitä joten on todella tärkeää että lapset ja itseasiassa kaikki tässä yhteiskunnassa oppivat tämän yksinkertaisen ja ihanan asian. Perheitä on erilaisia.
Tällä viikolla saimme kaikkien ikävien korona uutisten lisäksi lukea myös hyviä ja ihania uutisia. Ensimmäiset adoptiot on Suomessa vahvistettu samaa sukupuolta olevien perheisiin. Tämä on aivan ihana uutinen! Onnea perheille, olette niin ihanassa oman jenginne alkuvaiheessa. Tämä kaikki on osa sitä kokonaisuutta miksi haluttiin ylipäänsä kertoa ja tuoda reciprocal ivf hoitomuotoa enemmän esiin. Sateenkaariperheillä on useita erilaisia mahdollisuuksia perheellistyä ja nämä kaksi ovat myös niitä. Silloin kuin me haaveilimme perheellistymisestä ei adoptio ollut vielä vaihtoehto. Samalla tavalla reciprocal ivf ei ollut vielä vaihtoehto sillä tietoa piti hakea Instagramista ja ulkomailta ja asiaa esitellä suomalaisille klinikoille. Nyt ne ovat molemmat oikeaita ja aitoja vaihtoehtoja! Haluan että jokainen perheellistymistä toivova voi löytää oman mahdollisuutensa perheellistyä. Perheellistymisen eteen ei pitäisi olla esteitä. Siksi esimerkiksi naisparien ja itsellisten naisten hoitaminen julkisella puolella on tärkeää. Jos ja kun Suomeen toivotaan lisää lapsia on syytä purkaa perheellistymisen esteitä (niistä joskus vielä lisää).
En ole sateenkaariperheellistymismuotojen paras asiantuntija, lisää tietoa kannattaa hakea Sateenkaariperheiden nettisivuilta mutta omissa vauvakuumeissamme kävimme Sateenkaariperheiden perhevalmennuksen ja Alkutaipale nimisissä vertaistukitapaamisissa. Vedimme myös tapaamisia kun esikoisemme oli pieni. Iso peukku näille! Ihanaa että tällaista vertaistoimintaa on!
Perheen voi perustaa yksin tai yhdessä klinikalla esimerkiksi inseminaatiohoidolla tai ivf-hoidolla. Perheen voi perustaa ns. ”koti-inssillä” eli tutun lahjoittajan avustuksella ja ei tässä ei tarkoiteta sukupuoliyhteyttä vaan samalla tavalla sukusolujen saattamista toistensa luokse ilman sukupuoliyhteyttä. Perhe voi olla ydinperhe: kaksi äitiä, kaksi isää tai äiti ja isä. Myös äidin ja isän perhe voi olla sateenkaariperhe, esim. sukupuoleltaan moninaisten vanhempien, transvanhempien tai itsensä seksuaalivähemmistöön määrittelevien vanhempien perheet joiden parisuhde kuitenkin muodostuu naisesta ja miehestä ja sitten tietysti myös ajankohtainen kumppanuusvanhempien muodostama perhe eli esimerkiksi kahden ystävän perustama perhe ilman romanttista parisuhdetta. Perhe voi olla myös apilaperhe niin että vanhempia on useampia. Yleisesti ottaen sateenkaariperhe on perhe joka haluaa määritellä itsensä sateenkaariperheeksi. Yhteistä sateenkaariperheille on ainakin se, että jokainen sateenkaariperheellistyvä pohtii erilaisia vaihtoehtoja perheellistyä ja että lapsia usein halutaan hyvin suunnitelmallisesti. Monien tutkimusten mukaanhan sateenkaariperheet ovatkin valmiita paljon juuri tämän takia panostamaan lapsiinsa myös myöhemmin lasten kasvaessa.
Mikään perheen perustamisen tapa ei ole toistaan parempi. Perheessä on tai pitäisi olla kyse rakkaudesta, halusta elää ja kasvaa yhdessä. Meille perhe on rakkaus. Meidän tapa perustaa perhe oli vain meille juuri oikea. Meidän tapamme on vain uusi tapa joka mahdollistaa tietynlaisen naisparin ydinperheen. Se että ajattelemme että reciprocal ivfn avulla ei olisi sosiaalista vanhemmuutta vain biologinen ja geneettinen vanhemmuus ei tarkoita että sosiaalinen vanhemmuus olisi millään tasolla vähemmän arvokasta. Kaikki vanhemmat jotka ovat läsnä lapsilleen ovat myös sosiaalisia vanhempia. Sosiaalinen vanhemmuus on koko vanhemmuuden ydin. Vanhemmuus on valinta. Miten sinä olet osa lapsesi elämää, miten sinä tuet, rakastat ja kunnioitat häntä. Tiedän tämän itse myös todella hyvin, sillä vanhempani eivät ole olleet kanssamme tekemisissä koko parisuhteemme aikana juuri parisuhteemme takia. Vanhemmuudessa oleellisin ydin on siinä, että on lapsi saanut alkunsa miten ja missä vain on hän aina oma ihmisensä ja sinä vanhempana olet loppujen lopuksi vierellä kulkija ja opastaja. Vierellä kulkeminen on kuitenkin ihanaa, joten jos vauvakuume iskee niin äkkiä sinne Sateenkaariperheiden nettisivuille ja asiaa pohtimaan.
Sateenkaariperheiden sivuilta löytyy myös hyviä ajatuksia siihen mitä kaikkea on hyvä jo ennen vanhemmuutta pohtia. Ehkä se on hyvä vinkki ihan jokaiselle seksuaalisestasuuntautumisesta riippumatta. Aika moni sateenkaariperhe on pohtinut jo ennen lapsen odotusta aika isoja asioita. Niitä on hyvä ihan kaikkien pohtia. Niin epäromanttiselle ja kauhealle kuin se kuulostaakin niin me pohdittiin vaihtoehdot myös esimerkiksi eron varalle jo ennen kuin ensimmäinen lapsi oli saanut alkunsa. Mutta on kuitenkin päätetty ettei vaan erota joten thäts it. No on meillä ihan paperikin tehtynä aiheesta. Ja ei se ei mene todellakaan niin että biologia määrittäisi siinäkään kohtaa vanhemmuutta. Meidän tapauksessa ei edes osattaisi sanoa mikä biologia/genetiikka olisi se joka edes asiaa teoriassa voisi määrittää. Jos ja kun teitä nyt kuitenkin kiinnostaa aihe mikä itsestä tuntuu äärimmäisen kaukaiselle niin meidän lapset eivät ainakaan meidän tahdosta asuisi eri osoitteissa vaan aina lapset yhdessä sisaruksia kuin ovat. On myös tehty sopimus että ennen kuin ”vauva” on 2-vuotta ei voi edes erota, koska vauvavuosina on päät muutenkin unenpöppörössä koko ajan ja meidän parisuhde nyt on kuitenkin turvallinen paikka ja on tärkeää että kummallakin vanhemmalla on mahdollisuus tasa-arvoisesti muodostaa hyvä yhteys lapsiin. No nämä on tietysti vain näitä mietintöjä ja tämä meidän ”vauva” täyttääkin jo kohta kaksi (ääk minne aika on mennyt).
Ja sitten takaisin reciprocal ivf hoitoon. Miksi sitten tehdä reciprocal ivf? Me ajateltiin että saadaksemme lapsia tarvitsemme kuitenkin apua jokatapauksessa. Hoitoihin menisimme siis anyway. Reciprocal ivf ei sinänsä siis vähentänyt eikä lisännyt tätä tarvetta vaan mahdollisti hoitojen lisäksi jotakin ihanaa. Reciprocal ifv toi meille mahdolliseksi tulla biologiseksi ja geneettiseksi äidiksi yhtä aikaa emmekä tienneet mitään läheisempää ja ihanampaa tapaa meille tulla vanhemmiksi. Rakastamme toisiamme ja haluamme juuri toistemme kanssa lapsia. Joka ilta kuiskaan pojalleni ”On suuri etuoikeus saada olla äitisi”. Miten monen sattumuksen summana saan olla juuri hänen äitinsä. Miten monen sattuman kautta sain kantaa häntä tähän maailmaan yhdeksän täyttä kuukautta. Loppujen lopuksi jokainen lapsi tässä maailmassa on niin monien sattumusten summa, että ihan jokainen heistä on suuri etuoikeus niille jotka saavat heitä rakastaa.